Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!!!

LOVE-pennut ovat täällä!

Love-pentueen emä Venla piti meitä jännityksessä loppusuoralle asti ja synnytti kuin synnyttikin pentukatraansa juuri laskettuna päivänä. Vatsaa rouva ehti kasvattaa sellaisiin mittoihin, että aloimme jo luulla, että pentuja syntyisi useampia kuin ultraäänitutkimuksessa löydetty kuusikko. Pikkupunkit olivat syntyessään reippaan kokoisia ja kaikki ovat käyneet innokkaasti maitobaarin antimien kimppuun. Venla puolestaan hoiti itse synnytyksen kuin vanha tekijä ja vaikuttaa erittäin tyytyväiseltä ja onnelliselta emolta. Alla ensimmäinen perhepotretti pentueesta sekä sen alla kuva pentueen isästä Fransusta.

Pennut ovat ilmeisen tyytyväisiä emon huolenpitoon ja maidon määrään, koska pentulaatikossa vain laulellaan vienosti. (c) Nature's Masterpiece basenjis

Perheenisän rooli voi joskus ottaa koville, kun oma poikakin käyttää nojatukena - lol! Kuvassa Fransun lisäksi myös tämän poika Tedi edellisestä pentueesta. (c) Anna A.

Love-pentuja tulossa marraskuun lopulla!

Kävimme eilen Venlan kanssa Pet-Vetissä ultraäänitutkimuksessa. Suureksi iloksemme ja odotustemme täyttymykseksi tutkimuksen suorittanut eläinlääkäri bongasi Venlan kohdusta useita masuasukkeja. Eli astutus oli juurikin niin onnistunut kuin odotimme - jee! Nyt vielä pienokaisiten kypsyttelyä viitisen viikkoa ennen kuin niiden odotetaan syntyvän. Alla todistusaineistoa tineydestä ;)

Kuvaan pääsi kaksi toukkaa! Kiitos jälleen kerran Pet-Vetin asiantuntevalle henkilökunnalle ja erityisesti Jaana Hillgenille (c) Nature's Masterpiece

Miss Carmenitan juoksut ovat alkaneet!

Lähes piinallisen pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen suunnitellun Jolly-pentueemme emä Carmen on vihdoinkin aloittanut juoksut! Jos juoksut etenevät totuttuun tapaan, niin mr Sancho-Pancho pääsee astutusvisiitille kahden viikon kuluttua, ja jos astutus menee toivotulla tavalla, niin Jolly-pentusen syntyvät joulun pyhien tietämillä :D Niin jännittävää, niin jännittävää! Ja kuinka kovasti meillä toivotaankaan pieniä mustilaisia ja punaturkkeja syntyväksi!

Alla kuva tyyristylleröstä, joka suostuu pitämään juoksuhousut jalassaan toisin kun kotonamme "solkkaavat" vilijonkat Sohvi ja Ender, joilla on kumma mieltymys juoksuhousuista vapautumiseen ja terveyssiteiden popsimiseen.

Kiitos kuvasta Hennalle! (c) Henna Poikonen

Love-pentueemme on saanut alkunsa!

Venlan juoksut etenivät odotettua nopeammin ja maanantai-aamulla tehdyn progetestin tuloksen osoittaessa sellaisia lukemia, että astutus olisi ajankohtaista, lähdimme tapaamaan pentueen isää Fransua saman päivän illansuussa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että astutus sujui kuin rasvattu! Kävimme vielä uusintaotoksella keskiviikkona yhtä hyvällä lopputuloksella. Nyt voimmekin odottaa punavalkoisia vattuvarpaita syntyväksi marraskuun 20. päivän tietämillä :)

Alla muutama kuva pariskunnan "treffeiltä".

Fransu ja Venla löysivät yhteisen sävelen lähes välittömästi. Tämä kuva otettiin juuri ennen kotiin lähtöä, kun pariskunta oli saanut astumisen jälkeisistä juoksuleikeistä kyllikseen (c) Nature's Masterpiece

Puhtaus on puoliruokaa, vai miten se sanonta nyt menikään! Tämä kuva toisilta treffeiltä heti onnistuneen astumisen jälkeen. (c) Nature's Masterpiece

Taidekuva Fransun ja Venlasta, johon yritin kuumeisesti löytää mätsääviä virtuaalikehyksiä siinä onnistumatta. Kuva ehkä päätynee Love-pentueen pentuoppaan kanteen ;) (c) Nature's Masterpiece

Jännityksen täyteinen syksy on lähtenyt käyntiin!

Pentuerintamalla tapahtuu! Suunnittelemamme "Love"-pentueen emä Venla on aloittanut juoksut ja odotamme astutuksen tapahtuvan viikon 38 lopulla tai seuraavan viikon alussa! Pentueen isä Fransu on kokenut ja varma astuja, joten suurella todennäköisyydellä saamme todistaa "Rakkaus"-pentujen syntymää marraskuun lopulla.

"Kiss"-pentueemme isä on vaihtunut saatuamme komean ulkomaisen uroksen Sasanekin Evitan sulhaseksi. Evitan omistajan hyvä ystävä on varsin taitava kuvienkäsittelijä vai mitä olette mieltä alla olevan pentueilmoituksen perusteella?

(c) Miikka Tiihonen

Lisätietoa ensi talven pentueistamme löytyy myös täältä. Otamme vielä vastaan pentutiedusteluja ja muutamia varauksia ensi talven pentueisiimme, joten ota yhteyttä jos olet kiinnostunut oman Nature's Masterpiece-pennun hankinnasta tai sijoituskoirasta!

Tämän viikon koiraesittelyssä Fransu

Kävimme hakemassa Ranskan tuontipullamme, ei kun, tuontipoikamme Fransun (I Love Paris of Swala Pala) Suomeen toukokuussa 2014, jolloin tämä oli juuri ehtinyt täyttää 4 kuukautta. Pikkuherran teddykarhumainen olemus ja iloinen, varaukseton ja rauhallinen luonne hurmasivat meidät välittömästi ensitapaamisella Charles de Gaullen lentokentällä. Kutsuimme fransmanniamme aluksi JeanPauliksi. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin sitten kävikin, että aloimme kutsua Herra Hyväntuulisuutta aina vaan useammin yhtä lailla tämän syntymämaahan viittaavalla lempinimellä Fransu kuin alunperin tunnetun ranskalaisen muotisuunnitelijan mukaan annetulla nimellä. Pikkuherra ehti olla ilonamme ja asua meillä toukokuun alusta heinäkuun alkuun asti ennen muuttoa täällä Turussa asuvaan sijoitusperheeseen. Alla kaksi kuvaa Fransusta ensimmäisen Suomessa vietetyn yön jälkeen.

(c) Nature's Masterpiece

(c) Nature's Masterpiec

Fransun sijoitusperhe kuvaa herraa seuraavasti:

" Fransu

Onni, ylpeys, kiitollisuus, rakkaus.

Fransu on nyt 3,5- vuotias. Se juoksee villisti ympäri pihaa poikansa Tedin (1,5 vuotta) kanssa; vuoroin haastaen, vuoroin häntä oikosenaan karkuun juosten tai toista takaa ajaen. Hetkeä myöhemmin nukutaan selät vastakkain vierekkäin sohvalla, tai mikä vielä parempi, karvaisen sohvatyynyn päällä. Koiran uni on juuri niin pitkä ja syvä, kuin matka pehmeästä unipesästä jääkaapille saranoiden narahtaessa. Herkut terävöittävät kuuloa muutenkin, uloskin on mukavampi lähteä makupalan saatuaan. Paitsi jos sataa. Silloin ei edes herkut tepsi; seurapiirirakko osoittaa tilavuutensa, kun Fransu vain kääntää kylkeä ja huokaisee. Viikonloppuisin ihmisten noustessa sängyistään sopivan myöhään, koirat nukkuvat edelleen.

Haukkuvat koirat puhuvat kieltä jota meidän koirat eivät ymmärrä. Fransu istuu ja odottaa, että toinen saa tarinansa loppuun, ja sitten poistuu paikalta. Tai jo aiemmin, muut vastaantulijat eivät liiemmin kiinnosta. Sen sijaan peurat, jänikset ja oravat saavat otsarypyt syvenemään entisestään ja silloin on hihnan toisessa päässä pidettävä kiinni ja lujaa. Ulkoilu on turvallista vain aidatuilla alueilla tai hihnan päässä. Riistan kutsu on voimakkaampi kuin minkään makupalojen tai tänne- huutojen houkutus.

Fransu on ollut terve kuin pukki! Myötätuntoisena kuuntelen muiden kertomuksia eläinlääkärireissuista; meillä ei sellaisista ole kokemusta kuin rokotuskäyntien merkeissä.

Kun meillä käy vieraita, Fransu käy katsomassa keitä tulee. Vähän saa paijata, mutta sitten jo riittää, ja sen jälkeen Fransu vetäytyy omiin oloihinsa.  Paras sijainti tietysti on pöydän alla, koska saattaahan sitä joltain jotain tipahtaa. Perheenjäseniä Fransu rakastaa, ja me tietysti rakastamme takaisin; sitä saa saa halia ja paijata, se tulee kylkeen kiinni istumaan tai polvitaipeeseen makaamaan, jos sohvalle oikaisee. Kotiin palattaessa tapaaminen on aina juhlahetki puolin ja toisin. Lapsilla ja Fransulla on erityinen yhteys, ja luulenpa, että Fransu tietää monista lasten asioista enemmän kuin me aikuiset.

Fransun ilmeestä näkee, milloin on aiheellista tarkastella nuoremman koiramme tekemiä kepposia. Yleensä, jos jossakin näkyy koira, näkyy siellä myös toinen kippurahäntä. Jollei, kannattaa kipaista ensimmäisenä keittiöön. Tedillä on kengurun ponnistusvoima ja salamannopeat hoksottimet; selän kääntäminen on Tedille lupa tehdä kaikkea kivaa (kuten hakea keittiön työpöydältä kilon juustokimpale tai jäinen pekonipaketti). Fransulla on poikaansa enemmän malttia, ja vain kerran on makaronilaatikon loppu vuokineen löytynyt sieltä, minne sitä ei oltu kokin toimesta jätetty.

Autoreissut Fransu viettää nukkuen häkissä. Se hyppää tottuneesti sisään, kun takakontin avaa. Kerran kävi toisin; kesämökiltä kotiin lähdettäessä se päättikin ryhtyä maalaiseksi ja katseli lähtöämme sopivan matkan päästä. Niinhän siinä lopulta kävi, että paluu kaupunkiin kuitenkin oli edessä ja kyllä siihenkin sitten taas sopeuduttiin. Mökillä oli vaan niin mukavaa hakea palloa vedestä ja yrittää pyydystää kaloja ämpäristä. Tedi muutaman kerran sai kalamiehen peräänsä, kun sieppasi sen suurimman ahvenen ja otti kintut allensa.

Seuraavan tarinan tähti on sitten Tedi, mutta kaikki aikanansa; nyt oli Fransun vuoro olla kertomuksen sankari <3"

Olemme suunnitelleet ensi talvelle pentuetta, jossa tämä ihastuttava perhekoira on isänä. Tiedot tästä odotettavissa olevasta pentueesta päivittyvät tänne blogiin lähiviikkojen aikana. Alla vielä kaksi kuvaa Fransusta kotioloissaan.

Fransu ja taustalla poika Tedi riepottamassa lelua (c) Anna A.

Aurinkoa ottamassa perheen ihmiskuopuksen ja oman pojan Tedin kanssa (c) Anna A.

Koiraesittelyssä Lili ja Titus

Tällä viikolla esittelyvuorossa ovat oma kasvattimme Lili (Nature's Masterpiece Happy Hour) sekä tuontiuroksemme Titus (Bahaticca's Half-Blood Prince) 

Tämä basupari asuu sijoitusperheessä täällä kotikaupungissamme Turussa. Kunnia lämpimästä esittelytekstistä ja ihanista kuvista kuuluu sijoitusperheen emännälle Nooralle. Kiitos! 

Titus ja Lili Tituksen ollessa vielä pikkupentu (c) Noora

Lili

Lili aka mamman Lyllerö on pieni koira suurella sydämellä. Tämä punainen ruttuotsa on toistaiseksi saanut kaikki ihmiset rakastumaan itseensä sydämet sulattavalla katseellaan ja nauttiikin jatkuvasti asuintalonsa vanhusten ihailuista ja rapsutuksista. Omistajalleen Lili on kuin mielen jatke. Toisinaan pelkkä vilkaisu riittää ja neiti toteuttaa sen mitä pyydetään. Huikea luotto omaan ihmiseen lukeutuukin varmasti tämän tytön parhaisiin puoliin ja pienellä tsemppauksella mennään, vaikka kuuhun asti.

Kukkais-Lili (c) Noora

Kotona suosikki puuhaa on löhöily sohvalla mahdollisimman lähellä ihmistä tai päikkäreiden nukkuminen peiton alla. Ulkona taas, no mitä muutakaan basenji mieluummin tekisi kuin juoksisi. Kovaa. Ja paljon. Pienestä koostaan huolimatta Lili on varsinainen duracell-pupu, energiaa ja vauhtia riittää, vaikka muille jakaa. Onneksi tätä pikakiituria voi juoksuttaa vapaana, kunhan katsoo, ettei lähellä mene autotietä.

Lili: "Ja olikos sitä namia, kun kerran tulin kutsusta luokse?"

^Yllä videonpätkä Lilin menosta Kesämaastot 2017 -kisoista, josta neiti nappasi sertin!

Mahtavan luonteensa ansiosta Lili on ollut jo monessa mukana; muutaman kerran valokuvamallina, lukuisia kertoja mätsäreissä (lähes aina BIS-sijoituksella), maasto- ja ratajuoksuissa, näyttelyissä ja dobossa… Puhumattakaan siitä kuinka fiksusti typy käyttäytyy lasten ja muiden koirien kanssa. Varsinainen superbasu!

Titus

Jokapaikanhöylä, jeesjees-mies eli Titus. Vaikka tämä ”pikkumies” ei ole vielä vuottakaan, pesee äijäasenne monet vanhemmat urokset laudalta. En oikein tiedä miten muutenkaan tätä lunkin elämänasenteen omaavaa kippurahäntää kuvailisi.

Lötkö-Pötkö Titus ottaa rennosti! (c) Noora

Kun kaikki on hyvin, tyyppiä saa kantaa miten päin mielii ja kuorsaus vain kuuluu. Uudet paikat, ihmiset tai koirat eivät stressaa, ja jokainen uusi paikka tai henkilö on mahdollisuus saada nameja! Vaikka Titus on hyvin oman arvonsa tunteva, saa sen sopivan namin avulla kiipeämään, vaikka perä edellä puuhun. Palvelusväen komennukset ovat toisinaan tuulta pään yläpuolella ja herra katsookin, että voi tehdä mitä haluaa, varsinkin jos kukaan ei näe. Asiasta huomautettaessa saa yleensä hämmästyneen katseen ”en todella ole aikaisemmin kuullut, että näin ei saisi tehdä” tai ”Voi olla, että joskus ohimennen tästä on puhuttu. Ei voi muistaa.”. 

Tituksen komea sivuprofiili (c) Noora

Kotona (ja missä tahansa muualla) suosikki puuhaa on syöminen. Tämän jälkeen on joko kämppis Lilin härnääminen tai poteroituminen johonkin sohvannurkkaan kuorsaamaan. Titus yleensä ottaakin oman aikansa ja jos näyttää ettei mitään jännää tapahdu, vetäytyy omiin oloihinsa, tosin valmiina toimimaan, jos tarve vaatii. Töötistä saakin todennäköisesti mitä parhaan harrastuskoiran, jahka emäntä jaksaa ottaa itseään niskasta kiinni ja ilmoittautua esim. Rally-tokon alkeiskurssille… Alku on ainakin ollut lupaava mätsäreiden, näyttelyiden ja dobon kanssa!

Tämän viikon koiraesittelyssä Li

Li (Nature's Masterpiece In your Eyes) on viime talven kuuden pennun I-pentueestamme, joka syntyi marraskuun viimeisenä päivänä. Pentueen vanhemmat ovat komea tuontiuros Esko (Echo of Dreams Afrikata) ja kaunis kennelimme oma kasvatti Kipinä (Nature's Masterpiece Catch Me If U Can). Li muutti reilut 8-viikkoisena asumaan Jaanan ja Jyrkin sekä heidän basurouvansa Annun luokse Helsinkiin. Olemme saaneet tiiviisti seurata Li-Lipukkaisen kasvua ja kehittymistä ja nyt kuluvan kesän aikana nähneet pikkulintusta useat kerrat näyttelyissä. Li on vallattoman herttainen luonnonlapsi, jota sijoitusperheen emäntä kuvaa seuraavasti:

"Li, Lillukka, Hiiviö. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Li on saanut perheensä jäsenet hurmion partaalle! Tyttö on utelias ja ehtii joka paikkaan, mutta omaa rauhoittumisen taidon ja osaa chillailla.

Li rakastaa ihmisiä ja on oikea hännän huiskuttaja, kun tapaa vieraitakin ihmisiä. Hän on erikoistunut silmälaseihin, jotka hän varovasti hivuttaen vetää emäntänsä päästä. Omaa myös emännän silmien huollon; nuoltuaan silmät hän kirputtaa vielä luometkin! Hän on todellinen rakkauspakkaus!"

Terveisin Jaana

Li tuntuu rakastavan huomiota ja esiintymistä. Neidin näyttelyura alkoi rotumme erikoisnäyttelystä, jossa menestys ei olisi voinut olla enään huikeampi - Li oli näyttelyn BIS-pentu! Seuraavat näyttelyt ovat vain todistaneet, ettei kyse ollut mistään onnenkantamoisesta. Liin tähänastisiin saavutuksiin sisältyy myös sijoittuminen toiseksi BIS-pentukehässä Kartano Weekend Sighthound Showssa sekä huikea voitto BIS-pentukehässä Suomen Vinttikoiraliiton erikoisnäyttelyssä. Alla muutamia kuvia sekä videonpätkä tästä ihastuttavasta kaunottarestamme.

Lii kotonaan "valtaistuimellaan" katselemassa mitä valtakunnassa tapahtuu (c) Jaana K.

Li kera ylpeän kasvattajansa (c) Niko Herlin

Yllä oleva video on niinikään kuvattu vinttikoira-erkkarissa. Liin liikkuminen on niin vaivatonta ja ryhdikästä! Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan pikkuprinsessan osalta!

Suunnitellut pentueemme talvelle 2017

Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Nyt vasta odotamme Carmenin ja Evitan juoksuja alkavaksi, mutta jos ajatuksissasi on basenjipennun mahdollinen hankinta, niin löydät tietoa pentueistamme täältä:
http://naturesmasterpiecebasenjis.blogspot.fi/p/pentueemme-our-litters-2017.html

Ota ihmeessä yhteyttä, jos haluat tulla tutustumaan meihin ja kotonamme olevaan basulaumaamme. Kerron myös mielelläni lisää niin rodusta yleensä kuin suunniteltujen pentueitten vanhemmista!

Tässä pentupotretti talvelta 2015. Kuvassa Sagan ja Butchin pennut (c) A.Toikka

Valokuvamallina toimiminen on rankkaa puuhaa! Session jälkeen on hyvä ottaa kauneusunet. Mila on tässä vielä tarkkana kuin porkkana - olisiko halunut vielä hetken olla kaiken huomion keskipisteenä... (c) A.Toikka

Aurinkoista ja rauhallista juhannusta!

Auringonpalvojat (c) Nature's Masterpiece

 Toivottaa koko Piispanpellon basuklaani.

Kuvaterveisiä Nemolta

Nemo on ehtinyt asustaa sijoituskodissaan Porissa kahden basukaverin sekä kolmen muunrotuisen koirakaverin seurana jo reilut kuukauden päivät. Ja sinä aikana pikkuherra on ehtinyt hurmata jokseenkin kaikki tapaamansa ihmiset! Myös studiokuvauksissa on käyty, josta alla pari otosta. Superisti kiitoksia näistä otoksista sijoituskodin emännälle sekä valokuvaajalle Henna Gladelle!

Ei kait mikään ihme, että tämä hurmuri on sulattanut kaikkien sydämet! (c) Henna Glade

Kovasti on Nemoa jo ikävä - onneksi pääsemme nakemään poitsua tuon tuostakin kun näyttelykausi pyörähtää osaltamme kunnolla käyntiin ja poitsu saa viimeisenkin rokotuksena voimaan! (c) Henna Glade

Luonnollisesti charmeurina toimiminen on raskasta hommaa, joten välillä täytyy ottaa komeusunet. Ja silloinhan tulee ottaa todella rennosti, minkä jalon taidon Nemo kyllä osaa ;)

Pus, pus Nemo - olet ihuna! (c) Tua-Maria Mattila

Vaihteeksi hiukan kuulumisia näyttelyrintamalta

Tanskan tuontiprinsessamme ja ensi talvelle suunnittelemamme Jolly-pentueen emä Carmen käväisi tänään Laitilan ryhmänäyttelyssä, jossa basenjit tuomaroi Pekka Teini. Tuloksena oli avoimen luokan ja parasnarttu-kisan voitto, minkä myötä Carmen sai neljännen sertinsä ja on nyt Suomen Muotovalio - jeee!!!! Lopullinen sijoitus kisassa oli vastakkaisen sukupuolen paras. Tästä eteenpäin Carmen emäntineen keskittyy enemmän maastokisojen valloitukseen ;-)

Alla tänään näpsäisty kuva tuoreesta muotovaliosta.

Näyttelytilana toimi jäähalli, minkä hieman viileän ilman vuoksi Carmenin muutenkin eläväinen häntä ei oikein tahtonut pysyä rullalla selän päällä. (c) Nature's Masterpiece

Myös oma kasvattini Effe (Nature's Masterpiece Gossip Guy) kävi kehässä. Tuloksena oli Nuorten luokan sekä parasuros-kisan kakkostila kera erinomaisen laatuarvostelun ja varasertin. Effe esiintyi kerrassaan superhienosti saaden seuraavanlaisen arvostelun:

"Keskikokoinen, mittasuhteiltaan neliömäinen sekä hienosti liikkuva uros. Oikealinjainen uroksen pää, hyvä otsapenger ja hyvät rypyt. Hyvä ylälinja. Hyvä rintakehän muoto ja pituus, kaunis takaosa ja häntä. Tasapainoiset, maatavoittavat liikkeet. Miellyttävä, rauhallinen käytös."

Näissä iloisissa tunnelmissa jatkamme pääsiäisen viettoa ja toivotamme oikein hyviä pyhien jatkoja itse kullekin!

Nemoa etsimässä?

Nemo täyttää ensi viikolla 8 viikkoa ja saapuu Suomeen lauantaina helmikuun 4. päivä. Etsimme tälle ihastuttavalle teddykarhu-pojalle sijoituskotia. Jos sijoitussopimus mietityttää, niin kerron mielelläni lisää aiheesta. Meillä on paljon ja lähes pelkästään positiivisia kokemuksia yhteistyöstä sijoitusperheiden kanssa :)

Nemo on todella lempeä luonteinen ja iloinen veijari!

Jos suinkin voisin, niin pitäisin tämän karhuherran kotonamme!

Ota rohkeasti yhteyttä, jos kiinnostuit ja tule tapaamaan meitä ja Nemoa livenä!

I-pentueemme täyttää tänään 8 viikkoa

Niin nopeasti on aika vierähtänyt, ettei millään voi uskoa todeksi, että ensimmäiset pentuset lähtevät maailmamme nyt tulevana sunnuntaina!

Nämä pennut eivät nirsoile! Vatsat ovat toimineet hyvin ja kaikki tarjottu ruoka maistunut. Ja energiaa piisannut kuin pienessä kylässä  - lol! Mikä onkaan sen ihanampaa kasvattajalle kuin näin vitaalinen pentue <3 (c) Jonna H.

Pennuista yksi muuttaa aivan meidän lähipitäjäämme Kaarinaan, kaksi pääkaupunkiin ja yksi näiden välimaastoon Karkkilaan :) Kaksi pojista jää keski-Suomeen lähelle synnyinkotiaan. Onneksemme saimme kaksi kaunotarta sijoituskoteihin ja näitä tyttösiä tulemme varmasti näkemään hyvin usein! Toivomme tietysti näkevämme muitakin pentusia niin usein kuin suinkin mahdollista - ehkäpä luovutuksen jälkeen seuraavan kerran viimeistään keväällä rotuyhdistyksemme pentutreffeillä?

Toivotamme hurjasti onnea tenaville uudelle elämäntaipaleelle sekä onnen ja ilon hetkiä uusille omistajille!